Taudit ja ötökät

Alppiruusujen ja atsaleojen taudit

Linkki Kristian Theqvistin esitelmään Rhododendron-kerhon kevätkokouksessa 28.4.2011: Alppiruusujen vaivoja

Härmää atsalean lehdillä elokuussa.

K. Theqvist)

Sienet

Pääosa taudinaiheuttajista sieniä

  • säilyvät maassa ja/tai kasvinjätteissä
  • leviävät maassa ja/tai ilmateitse
  • pystyvät infektoimaan ehjää kasvisolukkoa, mutta etenkin vioittunutta
  • infektion synnylle kosteus merkittävä tekijä

Vaikutus

  • tuhoavat nuppuja ja/tai kukkia
  • ulkonäköhaitta
  • heikentää kasvua (korostuu monivuotisilla kasveilla)
  • heikentää talvehtimista

Torjunta

  • infektoituneiden kasvinosien poisto (etenkin maahan varisseiden)
  • haavoittamisen välttäminen
  • taimien terveys
  • kasvualustan kunto (ojitus kunnossa)

Miten erottaa (sieni)tauti muusta vioituksesta?

LEHDET

Tauti

  • oirekuvio
  • oirelaikun kohdalla näkyy usein sienikasvustoa
  • oireet hajallaan lehdellä, satunnaisesti kasvissa/kasvustossa infektion alkuvaiheessa (vrt. ravinne- tai muu ulkopuolinen häiriö yleensä lehden reunoilla tai kärjessä, lisäksi em. häiriöt näkyvät koko kasvissa/kasvustossa /alueella)

Tyypilliset ravinteidenpuutosoireet

1. Helposti kasvissa liikkuvat ravinteet: oireet koko kasvissa tai kasvin vanhemmissa lehdissä (alalehdet):

  • N ja P -puute: oireet (kellastuminen) koko kasvissa
  • K-puute: lehden reunojen ruskettuminen (vanhat lehdet)
  • Mg-puute: lehtisuonten välinen alue ruskettuu (vanhat lehdet)

2. Hitaasti kasvissa liikkuvat ravinteet

  • oireet nuorissa lehdissä tai lehden kärjissä
  • Cu-puute: lehden kärki ruskettuu
  • Fe-puute: lehti kellastuu, mutta lehtisuonet jäävät korostuneesti vihreän värisiksi
  • muut hitaasti liikkuvat ravinteet: S, Mn, Ca, Zn

JUURET

Juuristoa vioittava tauti

  • oireet maanpäällisissä osissa, ns. sekundaarivaikutukset
  • sekaantuvat helposti muiden häiriötekijöiden aiheuttamiin oireisiin
  • oireiden varmistamiseksi juuristo tai tyvi tutkittava

Lehdistöä vioittavat taudit

(suluissa olevista ei toistaiseksi merkittäviä havaintoja Suomessa)

  • härmä – Microsphaera, Sphaerotheca, Erysiphe
  • harmaahome – Botrytis cinerea
  • “antraknoosi” – Colletotrichum – lehtilaikku + lehtien variseminen
  • lehtilaikku – Pestalotiopsis
  • (lehtilaikku – Cercospora handelii)
  • (lehtilaikku – Phyllosticta)
  • alppiruusupöhö – Exobasidium vaccinii, E. japonicum
  • ruosteet
    Chrysomyxa ledi var. rhododendri (Aasia, Eurooppa, Pohjois-Amerikka)
    Puccinia (Alpit)
    (- Pucciniastrum, Amerikka)
  • nekroottinen rengaslaikkuvirus

Nuppuja tai kukkia vioittavat

  • harmaahome – Botrytis cinerea
  • (pahkahome – Ovulinia azaleae)
  • Pestalotiopsis -laikku
  • alppiruusupöhö – Exobasidium spp.

Versotaudit

  • Phytophthora cactorum
  • (Botryosphaeria -sienet)

Tyvi- ja juuristotaudit (juurilahot)

  • Pythium & Rhizoctonia
  • mesisienet – Armillaria ssp.
  • Phytophthora -sienet (P. cinnamomi)
  • juurikääpä – Heterobasidion annosum
  • aitosyöpä – Agrobacterium

Härmä

  • nuoret lehdet herkimpiä
  • usein härmät isäntäkasvispesifisiä, mutta rhododendronilla esiintyvä härmä tartuttaa myös useita muita kasvilajeja (atsalea, vaahtera, tammi, sireeni) ja päinvastoin
  • Härmää (Erysiphe azaleae) esiintyy yleisesti elo- syyskussa atsaleojen lehdillä. Siitä ei ole muuta kuin esteettistä haittaa. (Tieto lisätty 26.1.2009 / KT.)
  • Suomi

Harmaahome

  • iskeytyy usein jo ennestään vaurioituneeseen kohtaan
  • tarvitsee runsaasti kosteutta
  • vioittaa lehtien lisäksi myös kukkia
  • oirekohdassa näkyvissä runsaasti sienirihmastoa
  • havaittu Suomessa

Antraknoosi(Colletotrichum)

  • lehtilaikkua: pyöreät, tummareunaiset, keskeltä harmaat laikut
  • havaittu Suomessa

Pestalotiopsis-lehtilaikku

  • laajoja kuolioalueita
  • tartuttaa myös nuppuja ja kukkia
  • havaittu Suomessa

Cercospora -lehtilaikku

  • pyöreät tai soikeat, ruskeat, tummareunaiset laikut, laikun keskusta muuttuu myöhemmin harmahtavaksi ja siinä on nähtävissä sienen itiömassaa
  • tavataan satunnaisesti myös kukista
  • levinneisyys USA – Eurooppa – Japani – Uusi-Seelanti (Suomi?)

Alppiruusupöhö

  • lehdet (satunnaisesti myös kukat) käpristyvät ja paksuuntuvat, muuttuvat sisäpuolelta valkoisiksi (valkoinen väri johtuu sienen tuottamista itiöistä, jotka pursuvat lehden pintasolukon läpi)
  • tauti suosii kosteita olosuhteita
  • erityisesti lähellä maanrajaa olevat lehdet ovat alttiita taudille
  • torjuntakeinoksi riittää saastuneiden kasvinosien poisto (mielellään ennen kuin sieni ehtii tuottaa itiöitä eli ennen kuin lehti muuttuu sisäpinnalta valkoiseksi)

Ruosteet

  • yleensä ei vakavia ongelmia
  • oireet (ruskeanpunaiset, itiöitä pursuvat pesäkkeet etenkin lehtien alapinnoilla) ilmestyvät myöhään kasvukaudella
  • säilyvät rhododendronin lehdissä lepotilaisena rihmastona talven yli, mutta keväällä tartuttaa ensin väli-isäntänsä, josta tauti siirtyy vasta myöhemmin kesällä rhododendroniin
  • väli-isäntä Picea sp., Tsuga sp.
  • Chrysomyxa ja Puccinia tavattu Euroopassa, Suomi?

Virustaudit

  • nekroottinen rengaslaikkuvirus
  • sormenjälkilaikkua lehdissä (rengasmaiset, sisäkkäisiä kehiä kauttaaltaan lehdissä, lehti kellastuu lopulta)
  • mahdollisesti siitepöly- tai siemenlevintäinen
  • tavattu Suomessa
  • mahdollisesti myös muita virustauteja: mosaiikkimaisuutta, kloroosia, kurttuisuutta (aiheuttajia ei toistaiseksi tunneta)

Aitosyöpä

  • aiheuttaja maassa elävä bakteeri
  • tunkeutuu kasviin haavojen ja vioitusten kautta maassa tai vesiroiskeiden avulla kasvuston muihin osiin
  • aiheuttaa epämuotoisia kasvannaisia tyviosiin tai versojen muihin maanpäällisiin osiin
  • pääverson tyvellä olevat kasvannaiset haittaavat kasvia eniten, saattavat jopa tappaa kokonaan
  • muut taudinaiheuttajat (esim. mesisieni) voivat tunkeutua kasvaimen kautta
  • tartuttaa monia kasvilajeja
  • rhododendronilla nykylajikkeet melko kestäviä

Luteen aiheuttamat lehtivioitukset

  • lehdet harmaantuvat
  • esiintyy eniten liian aurinkoiselle paikalle istutetuilla rhododendroneilla

Pahkahome (Ovulinia)

  • lakastuttavat kukat ennenaikaisesti, rihmastopahkat tunnusmerkkinä
  • erityisesti kasvihuoneissa (suosii kostea + lämmin)
  • pohjoisissa oloissa infektiolta vältytään usein, koska sienen itiöt kypsyvät vasta kukinnan jälkeen (ongelma eteläisimmissä maissa, missä aikaisin kukkivat alttiita: sienen itiöt kypsyvät aikaisemmin)
  • tavattu: Iso-Britannia – Belgia – Ranska (ei todennäköinen Suomessa)

Versotauti (Phytophthora cactorum)

  • aiheuttaa latvojen kuihtumista, iskeytyy erityisesti nuoriin versoihin
  • koko kasvi voi lakastua myöhemmin
  • liika N lisää tautia
  • toistaiseksi tavattu taimistoissa Suomessa (hybridit alttiita)

Botryosphaeria -versotauti

  • hybridit alttiita
  • iskeytyy haavojen kautta
  • viihtyy lämpimimmissä maissa (ei todennäköinen Suomessa)
  • ero P. cactorum -sieneen: ei tavattu taimistoilta

Taimipoltteet (Pythium ja Rhizoctonia)

  • taimet alttiita
  • Pythium tavattu Hollannissa
  • Rhizoctonia voi vioittaa myös lehtiä ja nuppuja, tavattu Saksassa
  • mahdollinen Suomessa (taimistoilla)

Mesisieni (Armillaria)

  • iskeytyy heikentyneisiin kasveihin
  • oireet näkyvät ensimmäisenä maanpäällisissä osissa: kasvun heikkeneminen, lehtien kellertyminen ja lakastuminen
  • tyvelle, puun ja kuoren väliin, muodostuu valkoinen sienikasvusto (tyypillinen tunnusmerkki), josta sieni leviää varren sisällä ylös- ja alaspäin
  • tappaa siinä vaiheessa, kun on levinnyt pääverson tyvelle asti
  • ei säily vapaasti maassa, vaan vaatii puuainesta (esim. puutuneita juuriosia) lähellä maanpintaa infektoidakseen
  • suosii: kosteat ja viileät olot
  • muodostaa syötäviä itiöemiä syksyllä
  • torjunta: saastuneen aineksen, etenkin kuolleiden juurien poistaminen
  • mahdollinen Suomessa

Juurilaho (Phytophthora cinnamomi)

  • erityisesti Ericaceae-heimon kasvit
  • vaarallinen erityisesti taimistoissa: 1-2 -vuotiset taimet voivat kuolla parissa viikossa
  • vanhemmissa kasveissa taudin etenee kroonisesti usean vuoden ajan, kunnes lopulta tappaa kasvin
  • ensimmäiset merkit taudista näkyvät maanpäällisissä osissa: lehdet roikkuvat alaspäin
  • säilyy kasvijätteissä maassa tai infektoituneissa juurissa
  • tavattu USA – Englanti – Ranska – Tanska – Australia
  • mahdollinen Suomessa
 Alkuperäinen teksti Sari Peltonen 1999,  päivitys Kristian Theqvist 2004.
Muutos 26.1.2009: Härmästä on ollut merkittäviä havaintoja atsaleojen lehdillä Suomessa.